06.07.2015
Tänäkään vuonna ei ole joutanut laakereillaan lepäämään. Kiireisen syksyn vuoksi D-pentujen peltopäivä jarjestettiin tammikuussa. Lumi ja pakkanen ei tahtia haitannut ja treenipäivän aamuna starttasimme kahdeksalla koiralla kahdessa eri ryhmässä. Jokainen koira sai hyvin hakuaikaa ja pääsi linnuille useamman kerran. Pääosin koirat olivat hyvin hallinnassa ja yhteistyö isäntäväen kanssa kunnossa.
Helmikuussa järjestimme jahtipäivän metsästyskauden päättäjäisten merkeissä. Mukana oli koiria sekä C- että D-pentueista. Kasvattajana voin vain myhäillä tyytyväisenä miten hyvä porukka meillä on. Treenipäivät otetaan tosissaan huumoria unohtamatta ja myös kotona on koirien kanssa tehty se kaikista tärkein työ, hyvä suhde ja hallinta koiraan.
Maaliskuussa porukkaamme saapui uusi jäsen. Mari-Anne sai oman koiran, vuoden suunniteltua aiemmin. Useiden rotujen tutkimisen ja miettimisen jälkeen päädyimme salukiin ja hurmaava koira neito muutti meille Laukaasta. Saluki on mahtava yhdistelmä energiaa ja sylikoiraa. Se on aina valmiina toimintaan ja vauhtiin mutta viihtyy mainiosti myös sohvalla ja mahtuu sinne yllättävän huomaamatta suuresta koostaan huolimatta. "Saphira" (Nox Infinita Anas Discors) on ottanut paikkansa laumassa ja kietonut tassunsa ympärille pikku hiljaa myös meidät aikuiset. Saphira on ennen kaikkea tytön ystävä ja harrastuskaveri. Parivaljakko suoritti tokon alkeiskurssin keväällä ja kiitosta tuli erityisesti yhteistyöstä ja hyvästä kontaktista. Siitäkin huolimatta, että vinttikoira ei ehkä ole se helpoin ja miellyttämisenhaluisin koulutettava. Saphiran varalle on myös suunnitelmissa juoksu-ura niin radalla kuin maastossakin. Muutamia harjoituksia on käsivieheellä jo vedetty ja hyvin on pennulla selvät sävelet. Viehettä seurataan tiukasti ja kiinni saatuaan se ravistellaan "hengiltä" samalla ärhäkästi muristen.

Alku vuodesta saimme kutsun Tanskaan karkeakarvaisten saksanseisojien mestaruuskilpailuihin. Kilpailu oli pääsiäisenä ja Tanskaan saavuimme edeltävällä viikolla. Tarkoitus oli startata kolmella koiralla mutta Caskun tullessa kiimaan kisaan osallistuisivat Hertta voittajaluokkaan ja Myy nuorten luokkaan.
Myy osallistui myös toiseen kokeeseen, joka oli ennen mestaruuskilpailua. Ehdimme harjoitella kahtena päivänä ennen koetta. Pellot olivat pääsääntöisesti rapsia, joka oli tuolloin noin 30-40 cm korkeaa ja linnut pääsivät varsin hyvin juoksemaan lehdistön alla koiran niitä näkemättä. Myös kynnös-, heinä- ja maissipeltoja oli koealueina. Riistana peltopyy, fasaani ja runsaasti kaniineja. Metsäkauriita ja valkohäntäpeuroja näkyi joka päivä pieninä laumoina.
Maasto oli paikoitellen kumpuilevaa ja pellot todella suuria näin keskisuomalaisen silmin. Koska metsäalueet olivat alueella pieniä lampareita, aukeaa riitti paikoitellen kilometreittäin.
Jatkuu myöhemmin....